lauantai 19. elokuuta 2017

Tuisku ja Match Show

Lauantai aamuna oli mukava ilma ja ajattelin Tuiskun kanssa piipahtaa paikallisessa mätsärissä kun täällä kerran sellainen järjestetään.
Namia, näyttelyhihna, vesikippo Tuiskulle mukaan ja minulle jakkara, vaihtotakki yms. ja sitten menoksi.
Alkuun olikin ihan hyvä ilma, mutta pilviä alkoi kerääntymään ja sää synkkeni. Tuisku ei meinannut millään pysyä paikallaan ja olisi kamalasti tarvinnut olla tekemistä, että olisi ollut hiljaa. No, me ei olla pitkään aikaan kaksistaan missään käyty joten siellä piti sitten muille koirille irvistellä.
Loppujen lopuksi päästiin kuivin nahoin vielä pienten aikuisten kehään.
Siellä käytös oli ihan mallikasta. Innokasta seuraamista ja yhdessä tekemistä. Tuisku oli niin innoissaan, ettei toisesta koirasta välittänyt. Sininen nauhakaan ei harmittanut. Mehän oltiin lähdetty vain kannatuksen vuoksi liikkeelle.
Kun kaikki koirat olivat saaneet joko punaisen tai sinisen nauhan, niin sinisen saaneet pienet aikuiset pyydettiin kaikki kehään riviin. Siinä mentiin rinkiä ja Tuisku oli edelleen innokas ja käyttäytyi hyvin. Seistä pönötti niin kun olisi aina kehissä käynyt, äitinsä tyttö 😊 Odotin koko ajan, että koska Tuisku mainitaan. Ei vaan nimeä kuulunut ja yllätys olikin suuri kun tuomarin valinta sinisten voittajaksi oli Tuisku. Mukavaahan se oli.
BIS-kehässä ei sitten ollutkaan mukavaa, kun takana oli valtavan kokoinen musta koira ja vettä tuli lähes kaatamalla. No, tämäkin oli meille kuitenkin pieni voitto.

Mukava päivä.

Oli siellä kuvaajakin ja sain muutaman kuvan päivästä muistoksi.

Kuvien julkaisuun on lupa.




                     



Yhdessä mentiin ja yhdessä tehtiin hyvä päivä.

Meillä oli siellä tuttujakin.
Suosittelen, jos Oriveden suunnalla palveluja tarvitsette.
Kaikkea löytyy. Hieronnasta trimmaukseen, ravinteista makupaloihin!

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Sadepilven B-pentueen 1 vuotiaat pojat

Viime vuoden juhannuksena B-pentue oli 5 viikkoinen.
Astuneen uroksen, Kamun, omistaja tuli meille vierailulle ja katsomaan pentuja useaksi päiväksi, koska matka meidän välillä on pitkä. Nyt tuosta vierailusta on kulunut vähän yli vuosi.
Oli aika tulla taas meille vierailulle ja kun pentueen kaksi poikaa asuivat kohtuullisen ajomatkan päässä, niin lähdettiin niitä tapaamaan. Sen pidemmittä puheitta laitankin tähän Tanjan ottamia kuvia.

Sadepilven Bertel Beaufort "Loki"









Sadepilven Bruno Brisk "Bruno"







Sadepilvin pennut

Sadepilven pentuja pääsin katsomaan kun ne olivat noin neljä viikkoisia. Oli minulla joka kerta kamerakin mukana, mutta tuntuivat olevan aina vikkelimmillään vierailujeni aikana, ettei niistä paljon kuvia olisi saanut. Tyydyin muutamaan kännykällä ottamaani valokuvaan. Ajattelin, että sitten tulevissa kodeissa varmasti kuvia otetaan ja saan niistä sitten napsittua jotain itsellekin.



Kun pennut kasvavat muualla kun omassa huushollissa, niin aina on paljon keskusteltavaa ja sovittaa. Millon pentureppuasioita, toisinaan ruokasäkkien tuomista, paperihommia yms.

Pentutarkastus, sirutus ja MyDogDNA testien otot menivät mukavasti kun oli monet kädet tekemässä kun kahdeksan touhupetterin kanssa on enempi hommaa kun neljän.

Pitihän sitä perheen pukkejakin käydä moikkaamassa.

Sadepilven C-pentueen nimet tulevat taas tuttuun tapaan luonnosta.
Nyt on teemana ns. rikkaruohot.
Ruiskaunokki, Leskenlehti, Hukkakaura, Koiranputki, Peltokorte, Juolavehnä, Variksenmarja ja Ketunleipä


Muutama pennuista on lähtenyt on omiin koteihin ja osa vielä odottelee isäntäväelle sopivaa hetkeä hakea pentu kotiin. Kohta on Paneliassa taas hiljaisempaa ja hoitoväki pääsee takaisin tuttuihin rutiineihin.

Kyllä saan olla enemmän kun kiitollinen.
Meiltä olisi talokaupat menneet sivu suun, jos pennut olisivat olleen minun luonani.
Susannan lapsilla olisi tullut suru puseroon jos Hile olisi 2 kuukaudeksi lähtenyt pois ja sitä paitsi, olihan pentujen syntymä ja kasvaminen lapsillekin hyvä ja opettava kokemus.
Tästä ratkaisusta hyötyivät kaikki ja me molemmat olimme oikein tyytyvisiä.
 Ja kaiken kukkuraksi, monta pentua muuttaa tähän 100 km säteelle, joten on lyhyt matka käydä vierailulla 😊

Kesä täynnä touhua

Miten se aika on taas kulunut. Johonkin hukkunut.
On ollut keväästä asti monta jännittävää asiaa. Hileen odotusaika meni hienosti.
Pennutkin synnytti vallan omatoimisesti ja helposti. 18.6. tuli maailmaan viisi urosta ja kolme narttua. Pennut kasvoivat hurjaa vauhtia ja Susanna piti minua ajan tasalla kun itse en kertakaikkiaan ensimmäisinä viikkoina päässyt niitä katsomaan. Pakkailin nimittäin siinä vaiheessa muuttolaatikoita.
Olin laittanut asuntoni myyntiin ja oli aika vaihtaa maisemaa.

Tilaisuuteen on tartuttava heti kun sellainen sattuu kohdalle.
Löysimme avomieheni kanssa kivan talon isolla tontilla ja muuttotouhuissa on mennyt tuhottomasti aikaa. Kahden asunnon tyhjennys, loppusiivous ja kaikki muu siihen liittyvä vei viikko tolkulla aikaa.

Nyt olemme tähän vanhaan taloomme asettuneet ja elo on mukavaa. Pihaa on saatu vähän aidattua ja ulko-ovi saa olla auki. Koirat pääsevät pihalle kun siltä tuntuu ja aika usein on tuntunut. Makailevat aurinkoisena päivänä terasilla kun kuolleet lahnat.

Pilvin lempihomma. Lelujen suolestaminen.

Pappakoiran mielipuuha. Makaaminen oven edessä.

Pentujen katsomisreissut Paneliaan pääsin toteuttamaan vasta siinä vaiheessa kun ne olivat neljä viikkoisia. Monta reissua tuli tehtyä. Kokonainen päivä siinä meni kun matkaa yhteen suuntaan oli noin 170 kilometriä. Taidankin tehdä ihan oman päivityksen kun pennut ovat nyt saaneet viralliset nimet ja osa on lähtenyt jo varsinaisiin kotehinkin. 

Kyttääjät

Aina pitää tuoda pihalta tuliaisia. Kaikille maistuu. varsinkin Pöhkölle.



sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Sadepilven C-pentue

Kyllä, se on totta!
Meille, tai siis Hileelle on tulossa pentuja!
Kaiken säätämisen, Hileen emännän vaivannäön ja pään raapimisen jälkeen jälkeen Hiivatti on tiistaina ultrattu kantavaksi.

Näillä näkymin sieltä olisi tulossa 4-5 pentua. Tämä on siis arvio. Ulta pitää yleensä aika hyvin paikkaansa, mutta saattaa joku pentu jäädä toisen taakse piiloon tai muuta vastaavaa.

Pentujen odotetaan syntyvän juhannusviikolla.

Koska minulla on matkaa noin 1,5 tuntia Hileen kotiin, niin minun pitää järjestää  koirilleni hoitaja, että pääsen mahdollisimman usein katsomaan Hilettä ja pentuja sitten syntymän jälkeen.
Toki annan emälle alkuun pentujen hoitorauhan, enkä säntää heti pentulaatikon vierelle paijaamaan.

Niin se pentujen syntyminen.... 😲
Minähän täällä kotona sitten odotan kyseistä päivää maha kuralla. Noh, onneksi Susanna on sellainen, että varmasti heti ilmoittaa kun edes epäilee, että jotakin alkaa tapahtumaan.

Saan kyllä olla tavattoman onnellinen siitä, että olen saanut sijoitusnartun Susannalle!
Ihan siitä syystä, että hänellä on kokemusta paljon eri koirista ja gööttien synnytyksistä. Onhan se koiralle mukavampi synnyttää ihan omassa kotona, tutussa paikassa, kun se, että se tuodaan outoon paikkaan. Toisaalta, göötti on kyllä mahdottoman sopeutuvainen. Moni on vieraassa paikassakin kun kotonaan.

Nyt ei muuta kun odotellaan ja jännitetään H-hetkeä 😊

Mamman masu 💓

lauantai 6. toukokuuta 2017

Sadepilven kasvattien näyttelypäivä

Olisihan niitä tapahtumia ollut päivitettäväksi asti aiemminkin.
Mm. marraskuussa Tuiskun ja Hileen jalostustarkastukset, jotka menivät oikein hyvin.
Samoin kahden valkoisen gööttitytön tapaaminen.
Mutta kai sitä jotain tälläistä pitää tapahtua, että herää jostakin horroksesta. Hävettää edelleen....

Kolme Sadepilven kasvattia, nimenomaan B-pennuista, oli tänään näyttelyissä. Kaksi Tampere KV:ssa ja yksi Rovaniemen RN:ssä.

Aloitetaan Tampereelta, jossa olin itsekin. Olin lupautunut esittämään Lokin (Sadepilven Bertel Beauford) Kehät alkoivat aamulla kello 9. Joten olimme Lotan kanssa sopineet senssit jo hyvissä ajoin kehän laidalle. Ensin ajattelin, että mitenkähän tässä käy, mutta kyllä se siitä lähti sujumaan.

Lokin kanssa pitää harjotella vielä käyttäytymistä, mutta koira täytää parin viikon päästä vasta vuoden ja on kovin eläväistä sorttia. Annetaan sille siis aikaa. Olin aika yllättynyt, että pärjäsi näinkin hyvin. Tuomari Pekka Teini piti siitä kovasti. Kertoi koiran ollessa pöydällä, että on kovin lihaksikas ja näkee, että koira liikkuu paljon. Piti myös koiran vahvasta sukupuolileimasta.

Arvostelu:
"Ikäisekseen erittäin tiivis ja ryhdikäs nuori uros.
Hieno pää, jossa kauniit värimerkit ja tummat silmät.
Hyvä raajakorkeus ja rungon pituus.
Erinomainen takaosa.
Liikkuu rodunomaisesti  ja tasapainoisesti."

JUN ERI2 SA, PU5

 

Sijoitusnarttuni Hinni (Sadepilven Belinda Breeze) tuli paikalle lähes samaan aikaan aamulla ja sisaruksilla olikin oikein iloinen jälleen näkeminen. Hinni tapansa mukaan kulki alkuun häntä koipien välissä epäluuloisena, mutta ei siinä kauaa mennyt kun se nousi pystyyn. Kehäkäytös oli oikein reipasta, mutta kropan täytyy vielä kehittyä, ennen kun menestystä tulee.
Inka oli niin osuvasti kirjoittanut siitä facebookiin, että luvalla kopioin tekstin suoraan tänne:



Eipä sitä kasvattaja voi olla muuta kun tyytyväinen 💓💓

Hyvät uutiset eivät suinkaan loppuneet vielä tähän.
Tanja oli toista kertaa Nallen (Sadepilven Boris Blossom) kanssa näytelmissä ja tällä kertaa Rovaniemellä.
Sieltähän tuli vallan historiallisia uutisia. Sadepilven ensimmäinen SERT ja ROP!
Jopas jotakin!

Tuomarina Anneli Pukkila

Arvostelu:
"Oikea ilmeinen pää, kaunis kaula, hyvä ylälinja.
Kokoon riittävä raaja luusto.
Hyvä etuosa ja takaosa.
Liikkuu rodunomaisesti riittävällä askeleekka halutessaan, hyvin edestä ja takaa.
Hyvät värimerkit, valkoinen niskaläikkä-
Hyvä karva."

JUN ERI1 SA, PU1, SERT, ROP



Kiitän Tanjaa, Inkaa ja Lottaa vaivannäöstä ja
että lähditte näiden Benskojen kanssa näyttelyihin. 💗💗💗
Meillä kaikilla oli hauska päivä.

Ja päästiin oikein paikallislehteenkin 😨😜😀😄

Aamulehti: juttu ja video

Laiskan päivittäjän herääminen

Olen kirjoittanut viimeisen vuoden aikana säälittävän vähän. Ihan hävettää. 😞

Pennut kun kasvoivat, niin tuntui, että energia ei riittänyt mihinkään muuhun kun päivittäisiin rutiineihin ja pentujen hoitamiseen. Kai kasvattajakin saa olla väsynyt? Luulen, että näin on monella, vaikka siitä ei kovin ääneen puhutakaan. Varsinkin pentujen viimeiset viikot kasvattikodissa ainakin minusta tuntuvat raskailta, vaikka pennelit kovin rakkaita ovatkin 💖

Meillä on tässä viime kesän jälkeen ollut kaikenlaista ohjelmaa, mutta pääosin elämä on soljunut tasaineen tahtiin eteenpäin.

Iso askel on otettu ja Hile on onnistuneesti astutettu noin kaksi viikkoa sitten. Vielä ei tiedä, onko pentuja tulossa. Se selviää varmasti seuraavan 2-3 viikon päästä kun Hile käytetään ultrassa.

Nyt ryhdistäydyn, pyyhin pölyt pois olkapäiltä ja päivittelen meidän menoa enemmän.

Saatampa kirjoitella jotain myös menneen talven tapahtumista.