sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Pieni tähdenlento on hyvästelty


Allu on lähtenyt tästä maailmasta jo viisi päivää sitten, mutta minä en ole vieläkään toipunut. 
Kävin tänään Allun "kotona" hyvästelemässä pienen ystävän.
Oli pakottava tarve päästä konkreettisesti näkemään, ettei sitä enää ole.

Istuttiin kahvipöydässä ja juteltiin pikku koiran elämästä, joka oli ollut tavattoman onnellinen. 
Sain kuulla monta mukavaa tarinaa Allun tavoista ja tekemisistä. 

Puhuttiin myös kipeästä asiasta eli onnettomuudesta. Se teki meille hyvää. 
Minä sain kuulla myös tarinan, miten kaikki tapahtui. Jota en ala tässä kuitenkaan kertomaan. 
Se oli kuitenkin tapaturma, jollaisia joskus pääsee sattumaan. 
Suunnnaton suru ja ikävä on meillä kaikilla.

Tähdenlento


Siinä haudalla kun seisottiin, niin kysyin tästä kuvasta joka oli facebookissa, että oliko Allun päähän laitettu tuo tähti? Mikä tähti? Minä olin sen huomannut, mutta omistaja ei. 
Se oli siihen ilmestynyt viimeisen kuukauden aikana. 
Kummallista?



Kädet niin tärisivät, ettei puhelin meinannut pysyä kädessä kun yritin kuvaa ottaa.

Mikä tuska ja ikävä löi läpi kun kotoa mukaan otettu lyhty kädessä kävelin haudalle. 
Sytytettiin kynttilä, jonka pitäisi palaa monta päivää.
Sitä itkun määrää, kun oikeasti näin, että siellä se sitten on.

Minulle kerrottiin, että Allu on haudattu omaan mukavaan vilttiin käärittynä. 
Lempilelu Tikru laitettu matkakaveriksi tassujen väliin.

16- viikkoinen vauvakoira pääsi ison kiven kainaloon.
Elämää nähneen 16-vuotiaana kuolleen Anselmin viereen.
Siinä on hyvä olla.


Siinä me pitkään seisottiin. Kaksi aikuista naista. Allun haudalla vesisateessa.
Puhuttiin pitkään, itkettiin ja halattiin.






Minusta tämä kuva Allusta sopii tähän.
Ihan kuin olisi kääntänyt selkänsä ja olisi lähdössä pois...

Ehkä sillä oli joku tarkoitus, että pentu lähti niin aikaisin pois. 
En tiedä, mutta koville ottaa edelleen. Ei tälläseen ole voinut varautua.
Tekisin mitä tahansa, että saisin tämän tuskan pois sydämestä.

Allu, sinulla on aina paikka sydämessäni.

Pieni hauva pehmoinen,
juoksee yli niittyjen.
Kuulee kuiskeen tuulen hennon,
näkee pienen enkelin lennon.
Ajattelee et tää on tässä,
elämä ois päättymässä.
Nukkuu siellä rauhassa,
ilman murheen hiukkasta.
Hän on siellä onnellinen,
minä täällä murheellinen.

1 kommentti:

  1. Otan osaa suruun! Harmillista, että Allun elämä loppui näin lyhyeen.
    Lepäile rauhassa Allu!<3

    VastaaPoista