Tyttöduo kasvaa

Kun on kotihommat, omat koirat ja työt niin lupauksesta huolimatta tämä päivitys on unohtunut.

Pennut kasvavat kovaa vauhtia. Tänään en ole pentuja vielä punninnut mutta eilien painojen mukaan Tumma tyttö painaa jo noin 700 g (möhköfantti!)

Vaalea tyttö noin 600 g

Eilen aamulla oli silmät jo raollaan. Vaalealla tytöllä enemmän ja tummalla vähän vähemmän.

Myös kävelyharjoituksia on ollut ja yllätys yllätys. Möhköfantti ei niin hyvin nouse vielä jaloille kun siskonsa, jolla ryömintänopeuskin on kasvanut parissa päivässä huomattavasti.

Kuvien ottaminen on aika haastavaa. Joka kerta kun yritän jotain ottaa, Hinni työntää kuononsa eteen. Vahtii haukkana jokaista liikettä, eikä tykkää, että pentuja nostellaan laatikosta. No, sitähän tehdään, vaikka se ei Hinnistä niin mukavalta tuntuisikaan.

Alla olevassa kuvassa Hinnin ilme on paljon puhuva! 😂

Kuvattu 4.4.
Pennut 12 vuorokautta

Kuvattu 4.4.
Pennut 12 vuorokautta

Kuvattu 4.4.
Pennut 12 vuorokautta

Kuvattu30.3.
Pennut 7 vuorokautta

Kuvattu30.3.
Pennut 7 vuorokautta

Kuvattu30.3.
Pennut 7 vuorokautta
Tumma tyttö

D-pentue, Tyttöduo syntynyt

23.3. Lauantaiaamu. 

Tuulinen kirkas keväinen aamu oli hyvä hetki syntyä.

Synnys meni hyvin.

Pienten tyttöjen syntymäpainot olivat:

Tumma tyttö 179 grammaa

Vaalea Tyttö 155 grammaa

Tyttöduo

Vaalea tyttö

Tumma tyttö

Kahden lähes valvotun yön jälkeen ei juttua tule enempää tällä kertaa.

Pentuja odotellaan Prinsessalle

Hinni, tuo mietteliäs sijoituskora, jota meillä täällä myös Prinsessaksi kutsutaan, on ollut meillä mammalomalla pian kaksi viikkoa. 

Pentuja ultan mukaan olisi tulossa vain kaksi. Parempi sekin kun ei mitään!

Prinsessa on suhteellisen hitaasti lämpiävää tyyppiä, vaikka tämä kakkoskoti onkin tuttu paikka.

Hitaasti, mutta varmasti on ottanut oman paikkansa laumassa.

Ulkoillaan ja käydään lenkillä suhteellisen sujuvasti koko porukalla. Hyvin huomaa, että göötti on laumaeläin. Kimpassa mennään vaikka oltaisiin vaan omassa pihassa. Hihnalenkillä on tosin sellaista hiljaista protestointia. Tien sivussa eikä jalkakäytävällä kävely kiinnostaisi vähääkään. Pitäisi päästä keskelle tietä tai mielellään sen toiselle puolelle nuuskimaan päivän postit. 

Hinni

Ruokailujen kanssa Prinsessa on näyttänyt kyntensä. Mikään ei ensin meinannut kevata. Tuskin ne kuuluisat hanhenmaksapallerotkaan olisi maistuneet, joten menin paikalliseen eläiliikkeeseen miettimään asiaa. Mukaan lähti useampi pötkö Mush-raakaruokaa ja RC Starteria.
Lopulta suosikki löytyi. Sian sydän. Se on herkkua ja sitä sekoitetaan pentunappuloihin. Myös RC Starter maistuu nappuloiden  joukossa. Nyt on jo parina päivänä syöty kolme kertaa päivässä hyvällä ruokahalulla.

vrk 60 menossa

Hinnistä on tullut varjoni. Ihan selkeästi se on omassa kodissaan tehnyt samaa. Hän on hyvin läheisriippuvainen. Tunkee itsensä ihan lähelle, jos se mitenkään on mahdollista.
Tässä nojatuolissa on MINUN paikkani. Tai niin minä luulin. Nykyään tosin joudun istumaan ihan reunalla, koska Prinsessa tökkii jalkaani kuonollaan ja pihisee "väistä, MINÄ tulen sinne myös".
Eihän siinä auta kun siirtyä toiseen reunaan ja 2/3 tuolista on tämän "vierailevan tähden" valtaama.

Prinsessa

Hinni on ensimmäinen sijoitusnarttu, joka on tullut kakkoskotiin synnyttämään.
Kyllähän se alkuun mietitytti, että miten sopeutuminen sujuu ja miten sitä oppii koiraa lukemaan, mutta hyvinhän tämä on mennyt. Ei minkäänlaista ongelmaa ole ollut.

Olemme kuitenkin varautuneet moneen. Meillä on lähes joka huoneessa portit, joten pystytään tarvittaessa erottaan koiria toisistaan ja turvaamaan mm. pennuille rauhallisen kulun ulko-ovesta ulos ilman, että isommat koirat jyräävät ne jalkoihinsa, sitten kun ulkoilun aika on.
Kaikkea on yritetty miettiä valmiiksi.

Koirahuone

Meillä on tässä pienessä talossa koirille oma huone. Se on sisustettu vähäisillä huonekaluilla. Talossa kun ei asu lapsia, niin tämä on mahdollista. Pilvi ja Tuisku nukkuvat täällä usein kun haluavat omaa rauhaa. Nyt tämä on Hinnille ja pennuille pyhitetty.

Koirahuone valmiina

Eilen, kun vuorokausia oli takana 59 siirryin Hinnin kanssa koirahuoneeseen nukkumaan. Sitten kun alkaa tapahtumaan, niin saadaan täällä olla ihan rauhassa.

Hinni on omassa kotonaan tottunut nukkumaan isännän ja emännän kanssa niin pitihän se meillä sitten ottaa makuuoneeseen öiksi, vaikka omat koirat eivät sinne pääsekään. Näin pyrin pitämään jotain tuttuja ja turvallisia tapoja yllä. Hyvin me nyt tänne yhdessä sovitaan.

Nyt elämme jännittäviä aikoja, eletään hetki kerrallaan ja vain odotetaan......

Tuiskun leikkaus

18.2. Tuiskulla oli aika eläinlääkärille sterilisaatiota varten.

Leikkaus menikin ihan hyvin ja toipuminen siitä on alkanut.
Siitä on kulunut nyt kolme päivää. Haava on parantunut hyvin.
Koira on väsynyt, hämillään ja jotenkin vähän masentuneen oloinen. Kipulääkettä saa kerran päivässä. Pihalla on käyty vain hihnassa. Näin mennään muutama päivä vielä ihan siitä syystä, etteivät tikit repeä, joita on kolmessa kerroksessa. Tuiskulla kun on tapana sinkoilla pihassa sata lasissa.

Kotona. Vielä ei ole kunnolla herännyt

Leikkauksen kanssa tuli vähän kiire.

Sijoitusnarttu Hinni on astutettu ja se tulisi meille lopputiineyden aikaan ja tekisi täällä pennut. Mieleen tuli ajatus, että jos Tuiskulla tulee juoksu sillä välin niin se on huono juttu. Pyry-paapa nimittäin menee Tuiskun juoksusta ihan sekaisin ja yrittää astua, vaikka se on leikattu 10 vuotta sitten.

Tuiskun juoksu, ylikierroksilla käyvä "Paapa" ja Hinni pentujen kanssa. Ei kiitos!
Täällä olisi sellainen härdelli päällä, että kaikkien stressitaso olisi tapissa mikä ei todellakaan olisi hyvä juttu kenenkään kannalta, varsinkaan Hinnin ja pentujen.

Potkupuku-koira

Leikkaus sattui kyllä parhaaseen mahdolliseen aikaan muutenkin.
Juttelin eläinlääkärin kanssa operaation jälkeen ja siinä tuli ilmi, että Tuiskun kohdussa oli kosteutta ja se ei kuulemma ollut kovin siisti. Seuraavan juoksun jälkeen olisi kuulemma kohtutulehdus ollut enemmän kuin todennäköinen! Näin ollen koko kohtu poistettiin ja leikkauksesta tuli vähän isompi, mitä alunperin oli tarkoitus.
Loppu hyvin kaikki hyvin.

Nyt otetaan rauhallisesti ja annetaan Tuiskulle aikaa toipua ❤️

Pentusuunnitelmia kevät/kesä 2019

Sijoituksessa oleva Sadepilven Belinda Breeze "Hinni" 

astutetaan seuraavasta juoksusta,
joka on toivottavasti tammi-helmikuussa. 

Jos astutus onnistuu, pentujen odotetaan syntyvän keväällä 2019. 

Jos olet kiinnostunut, niin lue Kiinnostuitko pennuista-sivu ja 

laita sähköpostia osoitteeseen

pyrypilvi (at) gmail.com 

Pentueen emä

Sadepilven Belinda Breeze "Hinni"

Syntynyt 18.5.2016

Silmät peilattu terveiksi 13.7.2018

Markkeritesti AG

Polvet 0/0

Kyynärnivelet 0/0

Lonkat B/A

Selkä kuvattu terveeksi 17.8.2018

Korkeus 29 cm

Jalostustarkastus: Erittäin hyvä

Hinni on pieni rohkea maalaisgöötti, joka on tottunut lapsiin,
menoon ja vilskeeseen.
Perheeseen kuuluu myös metsästyskoiria ja hevosia. 

Vaikka Hinni on suurimman osan ajastaan oman perheen kesken,
se on vieraassa ympäristössä oma tarkkaavainen itsensä,
eikä lähde ensimmäisenä haukkumaan vieraita asioita vaan tutustuu niihin rohkeasti. 

Rauhallinen ja hyvä hermoinen göötti.

Pentueen isä

Persbo Abbe "Lenni"

Syntynyt 10.9.2014

Silmät peilattu terveiksi 20.2.2017

Markkeritesti AG

Kyynärnivelet 0/0

Lonkat B/B

Säkäkorkeus 35 cm

Jalostustarkastus: Erittäin hyvä

Lenni on mukavan rauhallinen ja kaikkien koirien kanssa toimeen tuleva uros.
Tekee heti uteliaasti tuttavuutta vieraankin koiran kanssa.
Ennakkoluuloton ja rohkea.

Ei ole herkkä haukkumaan.
Avoin kaikelle uudelle ja utelias.

Yhdistelmän sukutaulu

Pentueesta sijoitetaan lupaavin narttupentu.
Ota rohkeasti yhteyttä, jos olet kiinnostunut.
Kerron mielelläni lisää.

Uusi osoite

Sadepilven sivut ovat ainakin väliaikaisesti saaneet uuden osoitteen:

https://httpsadepilvenesyes.000webhostapp.com/

Sadepilven kotisivut

Kotisivut ovat tällä hetkellä pois käytöstä.
Ne oli tehty niin vanhalle alustalle, ettei niitä voinut siirtää sellaisenaan uudelle. Asia on työn alla ja mietinnässä miten ne saataisiin taas toimimaan.

Tuisku ja Match Show

Lauantai aamuna oli mukava ilma ja ajattelin Tuiskun kanssa piipahtaa paikallisessa mätsärissä kun täällä kerran sellainen järjestetään.
Namia, näyttelyhihna, vesikippo Tuiskulle mukaan ja minulle jakkara, vaihtotakki yms. ja sitten menoksi.
Alkuun olikin ihan hyvä ilma, mutta pilviä alkoi kerääntymään ja sää synkkeni. Tuisku ei meinannut millään pysyä paikallaan ja olisi kamalasti tarvinnut olla tekemistä, että olisi ollut hiljaa. No, me ei olla pitkään aikaan kaksistaan missään käyty joten siellä piti sitten muille koirille irvistellä.
Loppujen lopuksi päästiin kuivin nahoin vielä pienten aikuisten kehään.
Siellä käytös oli ihan mallikasta. Innokasta seuraamista ja yhdessä tekemistä. Tuisku oli niin innoissaan, ettei toisesta koirasta välittänyt. Sininen nauhakaan ei harmittanut. Mehän oltiin lähdetty vain kannatuksen vuoksi liikkeelle.
Kun kaikki koirat olivat saaneet joko punaisen tai sinisen nauhan, niin sinisen saaneet pienet aikuiset pyydettiin kaikki kehään riviin. Siinä mentiin rinkiä ja Tuisku oli edelleen innokas ja käyttäytyi hyvin. Seistä pönötti niin kun olisi aina kehissä käynyt, äitinsä tyttö 😊 Odotin koko ajan, että koska Tuisku mainitaan. Ei vaan nimeä kuulunut ja yllätys olikin suuri kun tuomarin valinta sinisten voittajaksi oli Tuisku. Mukavaahan se oli.
BIS-kehässä ei sitten ollutkaan mukavaa, kun takana oli valtavan kokoinen musta koira ja vettä tuli lähes kaatamalla. No, tämäkin oli meille kuitenkin pieni voitto.

Mukava päivä.

Oli siellä kuvaajakin ja sain muutaman kuvan päivästä muistoksi.

Kuvien julkaisuun on lupa.

                     

Yhdessä mentiin ja yhdessä tehtiin hyvä päivä.

Meillä oli siellä tuttujakin.
Suosittelen, jos Oriveden suunnalla palveluja tarvitsette.
Kaikkea löytyy. Hieronnasta trimmaukseen, ravinteista makupaloihin!

http://www.koirapalveluorigo.fi/

Sadepilven B-pentueen 1 vuotiaat pojat

Viime vuoden juhannuksena B-pentue oli 5 viikkoinen.
Astuneen uroksen, Kamun, omistaja tuli meille vierailulle ja katsomaan pentuja useaksi päiväksi, koska matka meidän välillä on pitkä. Nyt tuosta vierailusta on kulunut vähän yli vuosi.
Oli aika tulla taas meille vierailulle ja kun pentueen kaksi poikaa asuivat kohtuullisen ajomatkan päässä, niin lähdettiin niitä tapaamaan. Sen pidemmittä puheitta laitankin tähän Tanjan ottamia kuvia.

Sadepilven Bertel Beaufort "Loki"

Sadepilven Bruno Brisk "Bruno"

Sadepilvin pennut

Sadepilven pentuja pääsin katsomaan kun ne olivat noin neljä viikkoisia. Oli minulla joka kerta kamerakin mukana, mutta tuntuivat olevan aina vikkelimmillään vierailujeni aikana, ettei niistä paljon kuvia olisi saanut. Tyydyin muutamaan kännykällä ottamaani valokuvaan. Ajattelin, että sitten tulevissa kodeissa varmasti kuvia otetaan ja saan niistä sitten napsittua jotain itsellekin.

Kun pennut kasvavat muualla kun omassa huushollissa, niin aina on paljon keskusteltavaa ja sovittaa. Millon pentureppuasioita, toisinaan ruokasäkkien tuomista, paperihommia yms.

Pentutarkastus, sirutus ja MyDogDNA testien otot menivät mukavasti kun oli monet kädet tekemässä kun kahdeksan touhupetterin kanssa on enempi hommaa kun neljän.

Pitihän sitä perheen pukkejakin käydä moikkaamassa.

Sadepilven C-pentueen nimet tulevat taas tuttuun tapaan luonnosta.
Nyt on teemana ns. rikkaruohot.
Ruiskaunokki, Leskenlehti, Hukkakaura, Koiranputki, Peltokorte, Juolavehnä, Variksenmarja ja Ketunleipä

Muutama pennuista on lähtenyt on omiin koteihin ja osa vielä odottelee isäntäväelle sopivaa hetkeä hakea pentu kotiin. Kohta on Paneliassa taas hiljaisempaa ja hoitoväki pääsee takaisin tuttuihin rutiineihin.

Kyllä saan olla enemmän kun kiitollinen.
Meiltä olisi talokaupat menneet sivu suun, jos pennut olisivat olleen minun luonani.
Susannan lapsilla olisi tullut suru puseroon jos Hile olisi 2 kuukaudeksi lähtenyt pois ja sitä paitsi, olihan pentujen syntymä ja kasvaminen lapsillekin hyvä ja opettava kokemus.
Tästä ratkaisusta hyötyivät kaikki ja me molemmat olimme oikein tyytyvisiä.
 Ja kaiken kukkuraksi, monta pentua muuttaa tähän 100 km säteelle, joten on lyhyt matka käydä vierailulla 😊

Kesä täynnä touhua

Miten se aika on taas kulunut. Johonkin hukkunut.
On ollut keväästä asti monta jännittävää asiaa. Hileen odotusaika meni hienosti.
Pennutkin synnytti vallan omatoimisesti ja helposti. 18.6. tuli maailmaan viisi urosta ja kolme narttua. Pennut kasvoivat hurjaa vauhtia ja Susanna piti minua ajan tasalla kun itse en kertakaikkiaan ensimmäisinä viikkoina päässyt niitä katsomaan. Pakkailin nimittäin siinä vaiheessa muuttolaatikoita.
Olin laittanut asuntoni myyntiin ja oli aika vaihtaa maisemaa.

Tilaisuuteen on tartuttava heti kun sellainen sattuu kohdalle.
Löysimme avomieheni kanssa kivan talon isolla tontilla ja muuttotouhuissa on mennyt tuhottomasti aikaa. Kahden asunnon tyhjennys, loppusiivous ja kaikki muu siihen liittyvä vei viikko tolkulla aikaa.

Nyt olemme tähän vanhaan taloomme asettuneet ja elo on mukavaa. Pihaa on saatu vähän aidattua ja ulko-ovi saa olla auki. Koirat pääsevät pihalle kun siltä tuntuu ja aika usein on tuntunut. Makailevat aurinkoisena päivänä terasilla kun kuolleet lahnat.

Pilvin lempihomma. Lelujen suolestaminen.

Pappakoiran mielipuuha. Makaaminen oven edessä.

Pentujen katsomisreissut Paneliaan pääsin toteuttamaan vasta siinä vaiheessa kun ne olivat neljä viikkoisia. Monta reissua tuli tehtyä. Kokonainen päivä siinä meni kun matkaa yhteen suuntaan oli noin 170 kilometriä. Taidankin tehdä ihan oman päivityksen kun pennut ovat nyt saaneet viralliset nimet ja osa on lähtenyt jo varsinaisiin kotehinkin. 

Kyttääjät

Aina pitää tuoda pihalta tuliaisia. Kaikille maistuu. varsinkin Pöhkölle.

Sadepilven C-pentue

Kyllä, se on totta!
Meille, tai siis Hileelle on tulossa pentuja!
Kaiken säätämisen, Hileen emännän vaivannäön ja pään raapimisen jälkeen jälkeen Hiivatti on tiistaina ultrattu kantavaksi.

Näillä näkymin sieltä olisi tulossa 4-5 pentua. Tämä on siis arvio. Ulta pitää yleensä aika hyvin paikkaansa, mutta saattaa joku pentu jäädä toisen taakse piiloon tai muuta vastaavaa.

Pentujen odotetaan syntyvän juhannusviikolla.

Koska minulla on matkaa noin 1,5 tuntia Hileen kotiin, niin minun pitää järjestää  koirilleni hoitaja, että pääsen mahdollisimman usein katsomaan Hilettä ja pentuja sitten syntymän jälkeen.
Toki annan emälle alkuun pentujen hoitorauhan, enkä säntää heti pentulaatikon vierelle paijaamaan.

Niin se pentujen syntyminen.... 😲
Minähän täällä kotona sitten odotan kyseistä päivää maha kuralla. Noh, onneksi Susanna on sellainen, että varmasti heti ilmoittaa kun edes epäilee, että jotakin alkaa tapahtumaan.

Saan kyllä olla tavattoman onnellinen siitä, että olen saanut sijoitusnartun Susannalle!
Ihan siitä syystä, että hänellä on kokemusta paljon eri koirista ja gööttien synnytyksistä. Onhan se koiralle mukavampi synnyttää ihan omassa kotona, tutussa paikassa, kun se, että se tuodaan outoon paikkaan. Toisaalta, göötti on kyllä mahdottoman sopeutuvainen. Moni on vieraassa paikassakin kun kotonaan.

Nyt ei muuta kun odotellaan ja jännitetään H-hetkeä 😊

Mamman masu 💓

Sadepilven kasvattien näyttelypäivä

Olisihan niitä tapahtumia ollut päivitettäväksi asti aiemminkin.
Mm. marraskuussa Tuiskun ja Hileen jalostustarkastukset, jotka menivät oikein hyvin.
Samoin kahden valkoisen gööttitytön tapaaminen.
Mutta kai sitä jotain tälläistä pitää tapahtua, että herää jostakin horroksesta. Hävettää edelleen....

Kolme Sadepilven kasvattia, nimenomaan B-pennuista, oli tänään näyttelyissä. Kaksi Tampere KV:ssa ja yksi Rovaniemen RN:ssä.

Aloitetaan Tampereelta, jossa olin itsekin. Olin lupautunut esittämään Lokin (Sadepilven Bertel Beauford) Kehät alkoivat aamulla kello 9. Joten olimme Lotan kanssa sopineet senssit jo hyvissä ajoin kehän laidalle. Ensin ajattelin, että mitenkähän tässä käy, mutta kyllä se siitä lähti sujumaan.

Lokin kanssa pitää harjotella vielä käyttäytymistä, mutta koira täytää parin viikon päästä vasta vuoden ja on kovin eläväistä sorttia. Annetaan sille siis aikaa. Olin aika yllättynyt, että pärjäsi näinkin hyvin. Tuomari Pekka Teini piti siitä kovasti. Kertoi koiran ollessa pöydällä, että on kovin lihaksikas ja näkee, että koira liikkuu paljon. Piti myös koiran vahvasta sukupuolileimasta.

Arvostelu:
"Ikäisekseen erittäin tiivis ja ryhdikäs nuori uros.
Hieno pää, jossa kauniit värimerkit ja tummat silmät.
Hyvä raajakorkeus ja rungon pituus.
Erinomainen takaosa.
Liikkuu rodunomaisesti  ja tasapainoisesti."

JUN ERI2 SA, PU5

 

Sijoitusnarttuni Hinni (Sadepilven Belinda Breeze) tuli paikalle lähes samaan aikaan aamulla ja sisaruksilla olikin oikein iloinen jälleen näkeminen. Hinni tapansa mukaan kulki alkuun häntä koipien välissä epäluuloisena, mutta ei siinä kauaa mennyt kun se nousi pystyyn. Kehäkäytös oli oikein reipasta, mutta kropan täytyy vielä kehittyä, ennen kun menestystä tulee.
Inka oli niin osuvasti kirjoittanut siitä facebookiin, että luvalla kopioin tekstin suoraan tänne:

Eipä sitä kasvattaja voi olla muuta kun tyytyväinen 💓💓

Hyvät uutiset eivät suinkaan loppuneet vielä tähän.
Tanja oli toista kertaa Nallen (Sadepilven Boris Blossom) kanssa näytelmissä ja tällä kertaa Rovaniemellä.
Sieltähän tuli vallan historiallisia uutisia. Sadepilven ensimmäinen SERT ja ROP!
Jopas jotakin!

Tuomarina Anneli Pukkila

Arvostelu:
"Oikea ilmeinen pää, kaunis kaula, hyvä ylälinja.
Kokoon riittävä raaja luusto.
Hyvä etuosa ja takaosa.
Liikkuu rodunomaisesti riittävällä askeleekka halutessaan, hyvin edestä ja takaa.
Hyvät värimerkit, valkoinen niskaläikkä-
Hyvä karva."

JUN ERI1 SA, PU1, SERT, ROP

Kiitän Tanjaa, Inkaa ja Lottaa vaivannäöstä ja
että lähditte näiden Benskojen kanssa näyttelyihin. 💗💗💗
Meillä kaikilla oli hauska päivä.

Ja päästiin oikein paikallislehteenkin 😨😜😀😄

Aamulehti: juttu ja video

Laiskan päivittäjän herääminen

Olen kirjoittanut viimeisen vuoden aikana säälittävän vähän. Ihan hävettää. 😞

Pennut kun kasvoivat, niin tuntui, että energia ei riittänyt mihinkään muuhun kun päivittäisiin rutiineihin ja pentujen hoitamiseen. Kai kasvattajakin saa olla väsynyt? Luulen, että näin on monella, vaikka siitä ei kovin ääneen puhutakaan. Varsinkin pentujen viimeiset viikot kasvattikodissa ainakin minusta tuntuvat raskailta, vaikka pennelit kovin rakkaita ovatkin 💖

Meillä on tässä viime kesän jälkeen ollut kaikenlaista ohjelmaa, mutta pääosin elämä on soljunut tasaineen tahtiin eteenpäin.

Iso askel on otettu ja Hile on onnistuneesti astutettu noin kaksi viikkoa sitten. Vielä ei tiedä, onko pentuja tulossa. Se selviää varmasti seuraavan 2-3 viikon päästä kun Hile käytetään ultrassa.

Nyt ryhdistäydyn, pyyhin pölyt pois olkapäiltä ja päivittelen meidän menoa enemmän.

Saatampa kirjoitella jotain myös menneen talven tapahtumista.

5,5 viikkoa, juhannus

Meille tuli pentujen seuraksi ja iloksi vieras juhannukseksi.
Tai ei hän vieras ole, ihan tuttu hän on, voisin luokitella ystäväksi :)
Astuneen uroksen omistaja, Tanja, tuli meille viettämään laatuaikaa pentujen kanssa. Olin heti asioita sovittaessa sanonut, että tervetuloa meille kun pennut ovat tarpeeksi vanhoja ja niissä on jotakin nähtävää. Tämä viikonloppu sopi meille molemmille oikein hyvin.

Tämän ikäisinä alkaa olla jo vilinää ja vilskettä. Vauhti kasvaa, askeleet vakautuvat ja tasapaino kehityy joka päivä. Ei voi taas kun ihmetellä, miten nopeasti ne oppivat uutta. Kahdessa kuukaudessa muuttuvat avuttomista vastasyntyneistä pieniksi uteliaiksi koiriksi.

Tajuntaani on kaikesta yrityksestä huolimatta hiipimässä haikeus siitä, että pennut ovat valmiita ottamaan ison maailman vastaan reilun kahden viikon kuluttua!
Lohduttavaa on se, että kolme pennuista jää tähän lähelle Pirkanmaalle ja yksi rakkaus pakkaus matkustaa Ouluun.

Tanja otti pennuista paljon kuvia viikonlopun aikana ja olen tähän laittanut vain muutaman.
Saatiin jonkinlaisia seisontakuvia kuvia aikaiseksi. Ei ihan täydellisiä, mutta saa näistä osviittaa.
Kaikki pennut ovat sopusuhtaisia joka suhteessa ja hyvillä kulmauksilla varustettuja. Juu, tämä on minun puolueellinen mielipiteeni :)

Sadepilven Belinda Breeze

Sadepilven Beltel Beaufort

Sadepilven Boris Blossom

Sadepilven Bruno Brisk

Seisomista ei ole harjoiteltu, joten asennot ovat vähän sitä sun tätä.

Muutama normi tilannekuva vielä Tanjalta:

Boris Blossom

Bertel Beaufort

Belinda Breeze

Boris Blossom ja Bertel Beaufort

Bruno Brisk